Ennakkotunnelmat
Laipanmaa on hieman tuntemattomampi retkeilyalue Pirkanmaalla, Pälkäneen ja Kangasalan alueella. Se on Etelä-Suomen laajin yhtenäinen metsäalue; sekoitus monipuolista metsikköä, kumpuilevia metsäpolkuja ja suoalueita. Merkittyjä reittejä on yhteensä n. 30 km.
Vietimme kevään viimeisen viikonlopun Laipanmaalla leppoisasti luonnossa patikoiden ja mehukasta retkiruokaa kokkaillen.
Eturepun tiimistä ⅔ eli Matti ja Kalle on hommannut riippumatot, joten tällä kertaa teltan pystytyksen lisäksi leiriin viriteltiin myös tarpit, köydet, puunhalaajat ja DD-Hammocksin matot. Ruuaksi väännettiin vegeburritoja, suklaapuuroa ja chorizopastaa.
Suuntaa antava kartta Laipanmaan retkeilyalueelta.
1. päivä: Pihtilampi - Elamonjärvi
Hurautimme perjantaina illansuussa Pälkäneelle. Rautajärven ja Luopioisten välimaastosta löytyi hiljainen Pihtilammen pysäköintialue. Pihtilampi on toinen Laipanmaan reittien lähtöpaikoista, Rajalan kämpän lisäksi. Pihtilammella on laavu, tulipaikka, puuvaja ja huussi.
Sää oli sateen ennusteesta huolimatta kirkas, joten Luopioisten kyläkaupasta ostetut ruuat rinkkaan ja pöpelikköön. Pihtilammen laavu on nätillä paikalla pienen kallion päällä, josta on hyvä tähystellä lammen elämää.
Ajatus Pihtilammelle jäämisestä oli houkutteleva, mutta suunnitelmissa oli parin tunnin patikka ensimmäiselle illalle. Niinpä suunnaksi otettiin aivan retkeilyalueen pohjoisosassa sijaitseva Elamonjärvi, jonka rannalta löytyy myös laavu ruoanlaittoa varten.
Pihtilammen miljöötä laavulta päin. Rannassa on toinen tulipaikka kokkailua varten.
Alkumatkasta ihasteltiin mm. Pihtilammen pitkospuita.
Alkumatka Pihtilammelta Elamonjärven suuntaan on tunnelmallista metsikköä. Polku menee lähellä lammen rantaa ja välillä kuljetaan pitkospuilla, kunnes reitti vaihtuu hieman tylsemmäksi metsätieksi. Tieosuuden jälkeen reitti palaa takaisin metsäpoluille, jossa on pieniä nousuja ja laskuja.
Sääennusteet piti kutinsa ja matkalla alkoi tiputtaa vettä. Elamonjärvelle saavuttaessa oltiinkin kunnolla sateen raikastamia, joten notski ja pieni mutta tunnelmallinen laavu otettiin avosylin vastaan. Elamonjärven laavu sijaitsee lähellä järveä ja huudeilta löytyy myös puuvaja, huussi sekä telttapaikkoja.
5 hengen istuttava tai yhden hengen maattava Elamonjärven laavu.
Laavu on mukavan lähellä Elamonjärven rantaa. Pari rantatuolia kuuluu kalustukseen.
Retkiruokaa: vegeburritot
Ensimmäiseksi illaksi oli hommattu ainekset burritoihin. Meillä on ollut useamman kerran tortillalettuja mukana retkillä ja aina on priimaa pukannut. Yhdistelmänä rapsakaksi paistettu lettu, sopivan tujakka soossi ja juuston täyteläisyys se vaan miellyttää makunystyröitä. Kurkkaa resepti tuosta.
Jos maltat pitää näpit erossa, anna juuston gratinoitua burriton päälle.
Vegeburrito ja Elamonjärven maisemaa.
Burritojen jälkeen oli aika pystyttää leiri eli yksi teltta ja kaksi riipparia tarppeineen. Riippumaton ja tarpin viritys köysineen on hieman työläämpää kuin teltan pystytys eli ekoilla kerroilla siihen menee aikaa. Palkintona voi olla yhdet parhaista metsä-unista ja telttailua läheisempi kosketus luontoon.
Loppuilta meni nuotion äärellä fiilistellessä ja Elamonjärven usvaa ihaillen. Elamonjärvellä on muutama kesämökki, joten ihan erämaan fiilikseen siellä ei pääse. Yksi mökeistä on jopa häiritsevän lähellä laavua.
Leirin pysytys: yks teltta ja kaks riipparia tarppeineen.
Hämärähommia. Tarpin ja riipparin viritys vie oman aikansa.
2. päivä: Elamonjärvi - Verkkojärvi
Lauantaiaamu Elamonjärvellä oli tuttuun tapaan hidas. Matti ja Kalle viihtyivät riippareissaan hieman pidempään kuin minä teltassa. Riipparissa loikoilu on epäilemättä selälle lepposampi vaihtoehto kuin telttapatja. En siis ihmettele, jos siellä viihtyy pidempäänkin.
Leirin alasajon jälkeen siirryttiin laavulle aamupala touhuihin. Aamupalaksi oli suklaapuuroa – kauniin ruskean sävyinen ja kaakaon makuinen twisti hieman harmaaseen aamupäivään. Kannattaa kokeilla, resepti talteen tuosta.
Elamonjärvi, Laipanmaa.
Simppeli suklaapuuro. Kurkkaa resepti.
Toisen päivän määränpäänä oli Pihtilampi ja välietappina Verkkojärven laavu, jota kohti lähdettiin Elamon kierros -nimistä reittiä. Alkumatka Elamonjärveltä kulkee läpi taimikoiden kohti Lamminsuota. Suoalueen sateen kastelemilla pitkospuilla sai olla skarppina ettei liukastu. Reitti kulkee vanhojen metsien läpi ja Verkkojärvelle saavuttiin metsäautotietä pitkin.
Verkkojärven laavulla tankattiin virvokkeita sekä pientä snäkkiä. Välipaloina toimivat pähkinät, kuivatut karpalot, sekä energiapatukat. Laavulla ei muita retkeilijöitä näkynyt, joten tauko venähti parin tunnin mittaiseksi. Laavu ei ole järven rannalla vaan tiheän metsän suojassa, jonne auringonsäteet vain vaivoin yltävät. Synkähkön laavun vierestä löytyy puuvaja sekä huussi.
Verkkojärven laavu ja Matti.
Verkkojärven laavulta ei aukea järvimaisema, vaan satumetsä.
Verkkojärvi - Pihtilampi
Päivän toinen patikointipätkä kulki Verkkojärveltä Rajalan kämpän kautta kohti Iso-Hirvijärveä ja Pihtilampea. Rajalan kämppään ei sisään pääse, mutta pihan opastaulussa oli ihan mielenkiintoista tarinaa alueen historiasta.
Rajalan kämpän lähellä on pysäköintialue, josta voi lähteä Laipanmaan reiteille. Sieltä lähtee myös n. 3 km ympyräreitti, Laipan luontopolku, jonka opastauluista pääsee lukemaan lisää tarinoita alueen lajistoista, historiasta ja metsätaloudesta.
Me ei lähdetty luontopolulle vaan kuljettiin pitkälti metsätietä pitkin Sillanpäähän saakka, joka sijaitsee Iso-Hirvijärven länsipäädyssä. Sen jälkeen reitti jatkui vaihtelevissa maastoissa Hirvijärven kierrosta pitkin.
Ennen Korppivuorta kuljettiin kumpuilevassa metsikössä ja kostealla suoalueella pitkospuita pitkin. Korppivuorelle tuli jonkin verran nousua, joten sen huipulla oli hyvä pitää pieni breikki ennen viimeistä rutistusta Pihtilammelle.
Loppumatkasta edessä oli vielä jyrkkiä ja kivikkoisia nousuja sekä laskuja. Iso-Hirvijärveä myötäilevä osuus ja Korppivuori on ehdottomasti Laipanmaan monipuolisinta ja hienointa patikointipätkää.
Happea hieman ennen Korppivuoren huiputusta.
Korppivuoren maisema Iso-Hirvijärvelle.
Retkiruokaa: chorizopasta
Tunnelmalliselle Pihtilammelle saavuttaessa fiilis oli vähän kuin olisi kotiin palannut. Illalliseksi alettiin veivata chorizopastaa eli chorizot, paprikat ja sipulit pannulle ja pastavesi porisemaan. Reilun vartin päästä päästiinkin jo herkuttelemaan lempeän tulisella pastalla ja rinkan pohjalla lojuneella viileähköllä olusella. Olipa maistuva päätös tälle reissulle. Katso chorizopastan resepti.
Laipanmaan hiljalleen hämärtyvässä illassa oli jäljellä enää leirin pystytys ja koteloituminen riippumattoihin sekä telttaan. Leppoisasti Laipanmaalla.
Syömään. Lempeän tulinen chorizopasta.
Pihtilampi, Laipanmaa.
Jälkipuinti
Pirkanmaan retkikohteista kansallispuistot Helvetinjärvi ja Seitseminen vetävät puoleensa suurimmat lössit, joten Pälkäneen ja Kangasalan alueella sijaitsevalla Laipanmaalla on hiljaisempaa. Laipanmaa saattaakin olla Pirkanmaan piilotettu helmi, jossa vierailevat lähinnä lähialueen asukkaat ja mökkiläiset.
Poluilla ei siis tosiaan ruuhkaa ollut. Pihtilammen ja Elamonjärven laavut lienee hienon sijaintinsa ansiosta suosittuja päiväretkikohteita, mutta muita yön yli retkeilijöitä niissä ei näkynyt. Voi olla, että olimme myös ajoituksen suhteen onnekkaita.
Retkeilyalueena Laipanmaa on todellakin varteenotettava vaihtoehto kansallispuistoille. Seuraavalla kerralla aion saapua Laipanmaalle päiväretkelle ja aloittaa Pihtilammelta n. 12 km Hirvijärven kierroksen myötäpäivään eli Korppivuoren suuntaan. Lue tarkat reittikuvaukset ja lisää alueesta Laipanmaan kotisivuilta.
