Tiimi

Tarina

Me ollaan kolme kaverusta ja tunnettu toisemme jo pitkään. Kalle on meistä se eräkoira, joka nuohosi jo parikymppisenä Alaskan jokia, kun taas meikäläiset Matti ja Markus löysivät itsensä ja retkeilyn myöhemmin.

Nykyään teemme yhdessä reissuja erilaisiin kohteisiin. Harrastuksen myötä saatiin idea retkeilysivustosta, joka helpottaa kanssaretkeilijöiden elämää ja ruokkii inspiraatiota ulkoiluun.

Tuotamme reissutarinoita kiinnostavista kohteista, tarjoamme helppoja retkiruokareseptejä ja jaamme kokemuksia retkeilyvarusteista.

Teemme mielellämme yhteistyötä muiden retkeilijöiden, sisällöntuottajien sekä alan yritysten ja yhteisöjen kanssa. Ota meihin yhteyttä sähköpostitse info@etureppu.fi, niin jutellaan lisää.

Matti
matti

Terve, hauska tavata, mukava kun löysit tänne esittelyihin.

Mulla on draamankaari edennyt retkeilyn osalta seuraavasti: olin lapsena partiossa ja tykkäsin liikkua paljon Hollolan lähimetsissä ja käydä kalastelemassa. Sitten tuli lukiot ja opiskelut eikä luontojutut enää kiinnostaneet. Myöhemmin, noin kolmekymppisenä, sitä vähän muuttui ja elämässä oli tilaa uusille harrastuksille. Lähdin muutamia kertoja kaverin mukaan telttaretkille ja innostuin luonnossa olemisesta uudelleen.

Nykyään retkeily on mulle tärkeä harrastus, joka haastaa ja hellii sopivassa suhteessa. Ulkona oleminen pitää aistit virkeinä, siellä ei voi mennä autopilotilla.

Jos vertaa niitä alun retkiä nykyiseen tekemiseen, niin erona on ainakin varusteiden määrä ja reissujen pituudet. Nykyään kaapista löytyy jos jonkinlaista retkityynyä ja untuvahousua. Tärkeintä on kuitenkin asenne – jos liikaa hieroo ja pohtii kohteita & kamoja, jää reissut tekemättä. “Sinne vaan” on ihan hyvä motto, kunhan pitää itsestään ja kaverista huolta.

Oma tekeminen tässä Eturepun tiimissä painottuu eniten reissujen suunnitteluun ja sisällön tuottamiseen. Katselen kohteita kartoista, googlailen reittejä ja ehdottelen reissusuunnitelmia. Kun ollaan reissun päällä, tykkään suunnistaa, kokkailla ja fiilistellä menoa. Reissujen jälkeen kirjoitan reissutarinoita ja kokemuksia retkeilykamoista. 

Tämän täytyy olla syksyltä 2020, kun teimme Markuksen kanssa viikon patikan UKK-puistossa.

Olimme reissun puolivälissä ja teimme yöllä pitemmän siirtymän. Hortoilimme väsyneinä pimeässä ja usko tekemiseen alkoi loppua. Otsalampusta simahti patterit ja tähyilimme polkua pienen taskulampun avulla.

Olin ihan puhki, kun pääsimme lopulta leiripaikalle. Keitin kattilassa veden ja peseydyin ilkosillani. Siinä fiilistelin ääneen, kuinka hyvältä saippua ja pian koittava makuupussi tuntuu.

Kun kömmin aamulla teltasta, osui katse naisiin, jotka pakkasivat kamojaan n. 30m meistä. Naiset vilkuttivat hymyillen ja mietin, että noniin – siinä on varmaan ollut hienoa kuunnella yöllä saapumistamme telttapaikalle 🙂

  • Rinkka: Osprey Hikelite 26 / Osprey Aether Plus 70
  • Teltta: MSR Hubba Hubba NX
  • Makuupussi: Marmot Shawtooth Regular / Anar Autto (kesä)
  • Makuualusta: Sea to summit Comfort Light + solumuovipatja
  • Työkalut: Hultafors Hultån 0,5 retkikirves, Fiskars Xtract -retkisaha
  • Ruoanlaitto:
    – Jetboil Zip 0,8L kaasukeitin
    – Jetboil Summit Skillet paistinpannu (kaasulle)
    – Muurikka Leisku -retkipaistinpannu (nuotiolle)
    – Light My Fire FireGrill -halsteri
    – Trangian kattila
    – risukeitin

Markus
W5A7336 1

Mä oon aina viihtyny hyvin luonnossa, en vaan oo löytänyt sinne. Viime vuosina oon ottanut vahinkoa takasin ja tehnyt siistejä reissuja mm. Suomen kansallispuistoihin ja luontopoluille. 

Reissaminen on kivaa. Aikaisemmin ei tullut mieleen, että viettäisi vapaa-aikaansa lähimetsissä kykkien. Elämyksiä oli haettava kauempaa, mielellään kaukomailta. 

Retkeily on mulle aika uusi harrastus. Eniten siitä saan irti, kun on samanhenkisiä tyyppejä, joiden kanssa kokemuksia saa jakaa. Retkeilyssä mua viehättää ennen kaikkea se, että sitä voi tehdä juuri sellaisella tyylillä mikä tuntuu itsestä hyvälle.

Vaelluksilla ei tarvi ahnehtia kilometrejä ja saa pitää tauon silloin kun huvittaa. Jos kaipaa enemmän aktia, niin sitäkin on tarjolla esim. fatbiken tai melomisen muodossa. Metsässä liikkuminen on paras kuntosali mitä tiedän, harrastus, josta kiittää kroppa ja pääkoppa. Oon varma, että tätä (etu)reppua kannetaan niin kauan, kun jalka vaan nousee. 

Oltiin Kallen kaa Pohjois-Georgiassa vaeltamassa. 4 päivän trekin jälkeen haluttiin käydä vielä Koruldi-järvillä. Taksikuski ajo meidät huonokuntosta “tietä” pitkin vajaaseen 3 tonniin aika reilulla kaasujalalla, oltiin yö teltassa ja kuunneltiin kun joku isompi eläin oli teltan ulkopuolella (ehkä hevonen).

Seuraavana päivänä laskeuduttiin kävellen alas. Tai oikeestaan persmäkeä, sillä satoi aika reilusti ja polut muuttui mutavelliksi. Oltiin molemmat aika kusessa, vaikka Kalle on kokenut kehäkettu näissä hommissa. Kun päästiin vihdoin takas sivistykseen, niin halasin tuoppia kaksin käsin.

  • Rinkka: The North Face Griffin 75
  • Makuupussi: Helsport Alta Spring Pro
  • Makuualusta: Exped Airmat Lite Plus 5m
  • Kamera: Sony a6300 & Sigma 30mm F/ 1.4 DC DN (Sony E Mount)
  • Ruoanlaitto: Trangia kaasupoltin & Tundra III kattilasarja
Kalle
kalle

Tuntuu, että ittellä luonto tuli ensin tutuksi kaukomailta ja nyt vähän “kypsemmällä” iällä on tullut viihdyttyä enemmän Suomen metsissä. Vuoret on aina ollu ittelle se pääjuttu ja niinpä iso osa reissuista myös suuntautu vähän karumpiin maisemiin. Ison osan reissuistani oon myös tehnyt yksin, joten Eturepun mukanaan tuoma yhteisöllisyys on antanu uusia näkökulmia retkeilyyn.

Kyllä se varmaan niin on, että ensimmäisissä kerroissa on aina oma viehätyksensä ja jännitysmomentinsa. Oma todellinen mielenkiinto patikointiin ja retkeilyyn lähti aivan uudelle tasolle viettäessäni aikaa Uudessa Seelannissa vuonna 2007/2008.

Oltiin siinä juuri tehty parin kaverin kanssa useamman päivän patikointi Arthur’s Pass kansallispuistossa, jossa jäätiin mm. pariksi päiväksi joen väärälle puolelle rankkasateiden iskiessä ja aiheuttaessa tulvia. Joki kuitenkin lopulta ylitettiin ja reissusta selvittiin, joten suuntasin siitä sitten liftaten kohti Mount Aspiring National Parkia, jossa tein soolopatikointina viiden päivän Rees-Dart trackin.

Oli jouluviikko ja polut olivat tyhjillään. Upeita maisemia ja ensimmäinen yksin tehty pidempi vaellus jäi niin vahvasti mieleen, että tuntuu kuin vielä melkein 15 vuotta myöhemminkin muistaisi eri polunpätkät. Jouluksi suuntasin Queenstowniin ja parin päivän kaupunkielämän jälkeen vietin vielä neljä päivää sooloillen Greenstone Caples reittien polkuja.

Nuo ajat ja muutama muu Uudessa Seelannissa tehty pidempi patikkareissu ovat omassa mielessäni aina ne ensimmäiset hienot kokemukset polkujen tallaamisesta, johon kaikki oma tekeminen jollain tapaa pohjautuu.

  • Rinkka: Deuter 42 / Fjällräven Kajka 75
  • Teltta: Husky Sawaj Ultra 2
  • Makuupussi: Warmpeace Viking 600
  • Makuualusta: Sea to Summit Comfort Light
  • Paljasjalkasukat: Skinners Sock Shoes
  • Ruoanlaitto: Jetboil Zip 0,8L kaasukeitin