Poronpolku talvella – patikointia Hämeen harjuilla

Markus Joutsi
Markus Joutsi

Kohde

Poronpolku

Ajankohta

Marraskuu 2022

Matka

15 km

Kesto

2 yötä

Aktiviteetti

Patikointi

Ennakkotunnelmat

Poronpolku sijaitsee Hämeen järviylängöllä Lopen kunnassa ja on osa Ilvesreittiä. Reitti polveilee järvien ja lampien välissä, pitkin metsäistä harjuluontoa ja tarjoaa siten myös mukavasti korkeuseroja.

Poronpolun reitti jakautuu kuuteen eri rengasreittiin, joista voidaan soveltaa määrämittaisia päiväretkiä. Reittien kokonaispituus on 30 kilometriä, josta suurin osa on vaellusreittiä. Osa reiteistä soveltuu myös erinomaisesti maastopyöräilyyn. 

Me tehtiin Poronpolulle kahden yön retki marraskuun lopulla. Alkutalven reissu sisälsi leppoisia ja melko lyhyitä siirtymiä alueen polkuja pitkin patikoiden. Suurin rasitus aiheutuikin itsensä ja glögin lämpimänä pitämisestä, sekä pimeässä patikoinnista.

Kevyessä pakkaskelissä tehdystä reissusta jäi käteen kourallinen vinkkejä talviretkeilyyn. Niistä löytyy yhteenveto tämän tarinan lopusta.

Reissuun lähdettiin illan jo pimettyä.

Otsalamppu toi valoa marraskuun iltaan.

1. päivä: Entinen porotarha - Pilkutin

Poronpolun reittien viralliset lähtöpisteet ovat alueen pohjoispäässä sijaitsevan Kaartinjärven rannalla ja alueen eteläpäässä sijaitsevan Luutalammin pysäköintialueella.

Me lähdettiin liikkeelle illan jo pimettyä alueen keskivaiheilla sijaitsevan Saarijärven eteläkärjestä. Auto parkkeerattiin Oksasentien varteen, lähelle entistä porotarhaa.

Ensimmäisen illan siirtymä oli lyhyt. Kuljimme otsalampun valaisemia metsäteitä ja -polkuja pitkin kohti Pilkutinta. Pilkutin-järven rannalla oli uudenkarhea kotalaavu, joka rakennettiin aiemmin poltetun laavun tilalle. Kotalaavun vieressä oli myös puuvaja ja huussi.

Pidimme lämmön päällä sahaamalla ja hakkaamalla pitkistä pölleistä polttopuita. Ruokailun ja nuotiolla istuskelun jälkeen oli aika laittaa leiriä pystyyn. Pimeys ja muutama pakkasaste kiritti kasaamaan teltat ja riipparin varsin rivakasti kodan viereiseen metsikköön.

Pilkuttimen puitteet oli uuden kotalaavun ansiosta kohdillaan. Yhden tähden jouduimme ottamaan pois tylsästä sahasta ja huussin pöntöstä puuttuneesta kannesta.

Huussiin kurkatessa, pontöstä ryntäsi ulos rotta. Raukka oli ollut siellä varmaan lämmittelemässä. Huussissa vierailu ei siis jännästi enää reissun aikana kiinnostanut.

Lumi ei ollut vielä ekana aamuna maassa, mutta pakkasta oli muutama aste.

Pilkuttimen kotalaavu. Aurinkokin pilkahti marraskuisena aamuna hetkeksi esiin.

2. päivä: Pilkutin - Lukkolampi

Aamulla aurinko pilkahteli puiden välistä ja pääsimme ihailemaan Pilkutinta myös päivänvalossa. Teltassa ja retkeilykamoissa ollut kosteus oli muuttunut yön aikana jääkalikoiksi. Ne kimmelsivät kauniisti makuualustan vieressä auringon kurkkiessa teltan oviaukoista sisään.

Päivän ohjelmassa oli pikkujoulujen vietto. Sitä varten reppuun oli pakattu rasiallinen joulutorttuja ja pullo glögiä. Kuuma juoma ja tortut toi hymyn huulille, jonka jälkeen oli hyvä siirtyä jolkottelemaan Poronpolun reiteille.

Pilkutin-järvi.

Tortut ja glögi maistui metsässä.

Lähdimme Pilkuttimelta kohti Komiota. Komion luonnonsuojelualue on yksi reitin näyttävimmistä pätkistä sen metsäisten harjujen ansiosta. Reitin kovimmat ja komeimmat nousut, sekä laskut löytyvät Komiosta.

Pitkään emme Komion harjumaisemista kerenneet päivänvalossa nauttia, koska päivä oli marraskuussa kovin lyhyt. Toki liikkeellekin lähdettin tiukun hiipiessä jo iltapäivän puolella.

Komion harjuilta löytyi mukava spotti, jossa levähdimme hetkeksi. Solumuovipatjan päällä oli hyvä nauttia lisää lämmintä glögiä.

Poronpolku polveilee metsäisten harjujen välissä.

Komion harjujen lähestyessä vauhti kiihtyi.

Laskeuduimme Komion vuorelta otsalamppujen valossa kohti Luutasuota ja Luutalammen rantaa. Harkitsimme hetken yöpyvämme Luutalammella, mutta paikka oli todella tuulinen.

Hylkäsimme suunnitelman ja tyydyimme vain kiehauttamaan vedet teetä, sekä retkiruokapusseja varten. Lammen rannassa oli nuotiopaikka, jonka ääressä lämmittelimme ja söimme.

Viritimme ruokailun ajaksi puiden väliin tarpin blokkaamaan pahinta viimaa. Ruokailun jälkeen teki mieli päästä nopeasti liikkeelle, jotta voisimme etsiä suojaisemman yöpaikan.

Lukkolampi

Muutaman mutkan kautta saavuimme pienen ja tyynen lammen rantaan, joka vaikutti mukavalta yöpymispaikalta. Paikka oli nimeltään Lukkolampi.

Lukkolammille mielivien kannattaa pitää kiirettä. Lammen vieressä olleen infokyltin mukaan lampi umpenee jo lähimmän vuosisadan kuluessa. Lammen rannan sammaleista hyllyvä matto hivuttautuu kohti lammen keskustaa ja kattaa lopulta koko lammen. Sen jälkeen metsä verhoaa alueen.

Lukkolammella ei ole nuotiopaikkaa, joten vetäydyimme hyvissä ajoin yöpuulle. Ennen untuvamakuupusseihin koteloitumista keittelimme vielä muutaman litran vettä.

Kaadoin kiehuvaa vettä kuumuutta kestävään Nalgene-juomapulloon ja sujautin pullon makuupussiin. Kuumavesipullo toimi hyvänä lämmikkeenä ja mikäli yöllä alkaisi suuta kuivaa, olisi apu lähellä.

Leiri pystytettiin Lukkolammen rantaan.

Lukkolampi umpenee vuosisadan kuluessa.

3. päivä: Lukkolampi - Entinen porotarha

Aamulla heräsimme kauniilla lumikuorrutuksella koristellusta luonnosta. Keli oli aikalailla nollissa, mutta fiilis pari napsua korkeammalla. Valkea maa ja telttojen päälle kerääntynyt lumi virkistivät mieltä kummasti.

Leirin purkamisen jälkeen oli aika hyvästellä Lukkolampi ja suunnata takaisin kohti entistä porotarhaa. Sen huudeilla auto jo todennäköisesti odotteli paluuta takaisin kaupunkiin. Kapusimme jälleen Komion harjuille, josta lähdimme talsimaan verkkaisesti kohti sivistystä.

Komion harjuille oli kapuamista.

Matkaa reissulle kertyi muutama poronkusema.

Jälkipuinti

Patikoinnin jälkeen fiilistelimme Poronpolkua retkikohteena ja kävimme läpi reissun tuomat opetukset tulevia talviretkiä varten. Vaikka matkaa tälle reissulla ei kertynyt kuin muutama poronkusema, niin Poronpolun reitit tekivät meihin hyvän ensivaikutelman.

Poronpolku on osa Hämeen järviylänköä, johon kuuluu useampia retkeily-, virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Kansallispuistoista siihen kuuluvat Liesjärvi ja Torronsuo.

Järviylänköjen erämaiset harjumaisemat, lammet, järvet ja suoalueet tarjoavat hienot puitteet retkeilyyn ja patikointiin lähellä pääkaupunkiseutua. Hämeen järviylänköjä yhdistää myös 220 km mittainen Ilvesreitti.

Poronpolku on monipuolinen retkikohde keskellä Suomen kasvukolmiota. Esimerkiksi Helsingistä sinne ajelee tunnissa. Reitit tarjoavat useita vaihtoehtoja patikointiin ja maastopyöräilyyn.

Poronpolun reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, mutta talvella sen laduilla on mahdollisuus hiihtää perinteistä. Valaistusta laduilla ei ole.

Vinkit talviretkeilyyn

-Juo riittävästi lämmintä juomaa. Kaasukeittimellä veden kiehauttaa nopeasti.

-Pidä huolta, että otsalampussa on virtaa ja kanna mukana myös varavirtalähdettä.

-Makuualustassa tulisi olla hyvä eristys, sillä maan pinta kylmettää nopeasti. Ilmalla täytettävän makuualustan alle sijoitettu solumuovipatja eristää hyvin kylmyyttä.

-Ohuet merinovillaiset sormikkaat auttavat pitämään sormet lämpiminä esim. retkikeittimen parissa näpertäessä. Niitä voi pitää myös hanskojen alla tuomaan lisälämpöä.

-Mukaan kannattaa ottaa riittävästi pieneen tilaan pakkautuvaa lämmintä vaatetta, kuten untuvaa ja villaa. Tauolla ja leirissä tulee nopeasti vilu.

-Valitse suojainen leiripaikka, johon pahin viima ei pääse iskemään.

-Pidä teltan sisävetoketjuja hieman raollaan, jolloin kosteus pääsee haihtumaan. Muuten saatat herätä aamulla iglusta.

Kartta & reitit

Katso Poronpolun kartat luontoon.fi -sivuilta.

Vinkkaa kaverille: